maanantai 13. marraskuuta 2006

Ihmeelliset asiat osa II

Koska olen taas nollannut itseluottamukseni ja tuntenut millaista on, kun haukkuu itseään on korkea aika tulla ja kehua itseäni.

Aloitan siis.

Minä olen... hyvä..

Siis aloitetaanpa alusta. Minä olen hyvä..

Minä olen hyvä..

Noh, siis olenhan minä hyvä nyt jossain, enkö olekin?

Soitto kaverille auttaa varmasti. Kaveri kertoo, että olen hyvä puhumaan. No voi hyvää päivää, niinhän me kaikki, jokainen osaa puhua.

Kaveri nro 2 kertoo, että olenhan minä hyvä kirjoittamaan. Siis mitä, jokainen osaa kirjoittaa mitä ikinä mieleensä keksiikään.

Mikä näitä kavereita vaivaa. Nro 3 osaa varmasti auttaa paremmin. Ja niinhän minä luulin, nro 3 mielestä olen hyvä tekemään ruokaa. Mistä hänkin sen tietää, ei hän ole edes maistanut ruokiani, pyh..

Äiti ei koskaa petä. Ja tätä listaahan voisi jatkaa loputtomiin. Äidin mielestä olen hyvä puhumaan, kirjoittamaan ja tekemään ruokaa.

Ja siinä kaikki? Eikö kukaan keksi minusta mitään muuta.

No keksin sitten omia.. Mutta en minä viitsi niitä tänne kirjoittaa. Kukaan uskoisi minua kuitenkaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti