keskiviikko 23. helmikuuta 2011

"I Never Dreamed That I'd Spend My Days Staring At Some Tube Emitting Cathode Rays I Need My TV..."

Rakastan TV:tä. Silloin kun oma elämä on raskas, mieliala surullinen, mikään ei juuri tunnu miltään, voi kadota tuohon ihmeelliseen maailmaan, jossa tarinat jatkuvat, makunautinnot syntyvät ja mieliala kohenee kerta heitolla.

Moni on silti eri mietä kanssani, moni ystäväni ei edes omista TV:tä, eli töllöä. Myönnän että se on melko koukuttava kapistus, ja monesti sieltä tulee suoranaista *piiip* mutta silti se on ajanvietettä siinä missä muille penkkiurheilu. Voin minäkin tehdä ne kyykkyhypyt, mutta TV:n äärellä.

Mieheni mielestä olen addiktoitunut TV:n katselija (what?), koska minut on helppo koukuttaa uuteen sarjaan ja saatanpa hyvinkin tuijottaa tunti tolkulla tosi-tv:tä taikka mitään sanomatonta tv-dokumenttia.

Mutta puolustelen sitä sillä, että en pakota muita tähän "harrastukseen", oma valinta. Kukaan ei ole pakotettu istumaan kanssani sohvalla katsomassa Top Chefiä, Unelmien poikamiestä tai Suomen miljonääriäitejä (joita en kyllä myöskään itse suostu katsomaan)

Mutta jos nyt oikeasti puhutaan siitä todellisuuden pakenemisesta TV:n maailmaan, on listalla muutamia sarjoja, joista ei vain pääse yli eikä ympäri. Rentouttavampaa ei voi olla, kuin pitkän työpäivän päätteeksi nautiskella sohvalla, nostaa väsyneet jalat ylös, ottaa rennosti, napostella popcornia ja katsoa...

Täydelliset Naiset (Desperate Housewives). Tämä sarja on ensimmäisiä, joissa toimii niin koko näyttelijäkaarti että juoni, ilman että siitä tulee liian imelä taikka tylsä (tosin myönnettäköön, että sinne päin oltiin pahasti menossa muutama kausi sitten). Juonittelua, manipulaatiota, ihmissuhde kriisejä sekä romantiikkaa pullollaan oleva sarja ei jätä ketään kylmäksi, ah, maanantai iltojen pelastus!! Eipä voi moni suomalainen kotiäiti väittää, etteikö pieni jännitys piristäisi elämää! 

kuva: Celebuzz

Sinkkuelämää (Sex and The City). Tulkoonkin sadattatuhannettakymmenettä kertaa television kaikista kanavista ulos, voiko täällä silti joku väittää, etteikö kyseistä sarjaa tuijottaisi ihan yhtä mielenkiinnolla kuin ensimmäisillä kerroilla (no, et välttämättä yhtä ahnaasti, mutta silti...?). Carrien (Sarah Jessica Parker) aina vain yhtä mielenkiintoinen ihmissuhde elämä ja muotiluomuksia joita himoitsevat joka toinen nainen ja joka kymmenes mies, eikun... Kyllä minullekin pieni pala Manhattania kelpaisia ja sellainen salaperäinen lurjus, Mr.Big.

kuva:weheartit

Greyn Anatomia (Grey's Anatomy) on sarja jonka parissa voisin viettää tunteja, ja olenkin viettänyt. Tässä mainittakoon, että jätän kehut sarjan neljänteen tuotantokauteen asti, muut kaudet ovat hieman väkipakolla tehtyjä (vaikka sarjaa edelleenkin seuraan). Saatan tuntea samanlaista surua kuin Izzie (Katherine Heigl) pelastaessaan vahingoittunutta peuraa, taikka hyvästelemään suuren rakkautensa Dennyn (Jeffrey Dean Morgan) Meredithin (Ellen Pompeo) pettymys ja ikävä Derekiä (Patrick Dempsey) kohtaan, kun sai tietää tämän olevan naimisissa. Entä ne hetket Georgen, Izzien, Cristinan ja Meredithin katsellessa haikeina vastasyntyneiden osastolla...? George, Izzie, miss u!!

kuva:imdb

Gilmoren tytöt (Gilmore Girls). Muistan tämän sarjan jo pienen ihmiselämän ajalta. Seurasin sitä tiiviisti äidin kanssa, ja nyttemmin olen seuraillut sarjaa yksin, uusintoina.
Mieheni mielestä tämä sarja on pelkkää hömpötystä ja sekavaa mongerrusta ja tylsiä monologeja täynnä. Oli tai ei, toivon että Lorelai (Lauren Graham) olisi minun äitini (anteeksi äiti). Äiti-tytär suhde toimii täydellisesti sarjassa, jossa toivo ja ruoka ovat keskipisteinä. Itse (lähes) teiniikäisenä seuranneena oli lohdullista nähdä roolimalli, jollainen Rory (Alexis Bledel) oli. Tai on. Vaikkakin Roryn lähes täydellinen elämä ei vaikuta kovin realistiselta, ellei omat päätavoitteet ole hakeutua Harvardiin. Mutta ihmissuhdekuvioihin on helppo samaistua, enkä usko että sarjasta saa kovin huonoa roolia, verrattuna nykypäivän Skins-sarjaan? Wot? (Ja ihan varmasti muutan jonakin päivänä Stars Hollow:n, ihan siihen Luke Diner'sn kupeeseen. Tietääkö kukaan onko Milo taikka Jared enää paikalla...?)

kuva:imdb

Supernatural, Jared Padalecki on monille tuttu Gilmoren tytöistä, mutta Stars Hollow:n suloisesta Dean:sta on kasvanut sydäntenmurskaaja ja demonien metsästäjä, Sam Winchester, yhdessä Jensen Ackles:n kanssa, Dean Winchester. (Uskokaa, jos saisin valita unelmieni miehen, kävelisi Jensen kanssani alttarille, nam, "muista, Jensen, se auto ottaa mukaasi"). Sarjaan voi uppoutua ihan vain silläkin mielenkiinnolla, jolla sitä on lähdetty tekemään. Huumorintajuisella tyylillä tehtyä kauhua, josta sitten on päästy ihan kunnolla komediaan asti. En muista kuinka monia iltoja olen viettänyt näiden poikien kanssa, ja tappanut tuhansia demoneja ja nauranut mille milloinkin. Tässä vain kauhu ja komiikka toimii yhdessä, aina. (Hei, ja älkää missään nimessä unohtako sarjan hitti sisarsarjaa Ghostfacers. )

kuva:weheartit

Gossip Girlmyönnettäköön, että jo tässä iässä pitäisi osata vaatia laatua enemmän kuin... no, sitä. Mutta kyseinen sarja on mielettömän mukaansatempaava ja niin tahdittoman höykäilemätön, jossa juonet tarjoillaan hopeatarjottimella, aamiaispöydässä. En usko, että kestäisi päivääkään Blair:n vauhdissa mukana, ja no, eipä kovin muukaan pysy. Nyt peukut pystyyn, että Blair saa erään ihanan miehen pauloihinsa, vai meneekö se sittenkin toisinpäin..? (köhöm, enpä kerrokaan enempiä, ettei mene täysin paljastuksien puolelle, ellei satu katsomaan sarjaa reaaliajassa).

kuva:cwtv.com/gossipgirl

The O.C. on sarja josta myös mieheni aikoinaan innostui niin paljon, että toisen tuotantokauden loputtua TV:stä oli pakko tilata molemmat kaudet DVD:nä hyllyyn ja ahmia  kaudet kuin karkkia, sitä ei voi jättää kesken. (Kolmas ja neljäs tuotantokausi, onko niistä pakko puhua, äh...). Seth Cohen (Adam Brody) ja Chrismukkah, muahahhaa!! Suosittelen!

kuva:weheartit

Modern Family on monille vielä täysin uusi tuttavuus, sillä tätä sarjaa ei vielä esitetä suomessa (en tosin ymmärrä miksi, MIKSI?), tutustuin itse sarjaan portugalin reissulla, ja jäin totaalisesti koukkuun, sarja jonka jälkeen on aina hyvä mieli ja hymy leveänä. Tarvitseeko enempää sanoa? Tarvitsee, harva sarja yltää yli 9,1 tähteen imdb:ssä. Mieletöntä!! Hei, ja tämä sarja uppoaa myös miehiin.

kuva:abc.com/modernfamily

Californication, se joka sarjaa on seurannut voi ymmärtää hurjan huumorin lentävän välillä jopa naapurinkin lautaselle, sen verran ronskia tekstiä sarja tuottaa, että samaan aikaan en suosittele ainakaan hot dog:n syömistä. (Jos luulit Sinkkuelämän Samanthan olevan rivo suustaan, odota kun Hank pääsee vauhtiin.) Tosin luulin David Duchovny:n näyttelijäpäivien olevan jo totaalisesti ohi Salaisten Kansioiden jälkeen, mutta yoisin kävi, en voi enää edes kuvitella ketään muuta sarjan hahmoksi, itsekkääksi ja kusipääksikin tituleeratun Hank Moody:n rooliin. Ronski huumori toimii aina. 

kuva:sho.com/californication

L-koodi (The L Word), tästä sarjasta puhuessa monille nousee niskakarvat pystyyn, mutta ne jotka sarjaa ovat seuranneet kokevat sen olevan avartava kokemus, uusia tuulahduksia, uudenlaiset ihmiskuviot. Ei ole toista samanlaista sarjaa. (Ja Shane (Katherine Moennig), on se kyllä ihana). Kaikki kaudet katsoneena on tämä jäänyt mieleen monessakin mielessä.

kuva:sho.com/thelword

Nauttikaahan aikaa rakkaidenne kanssa, mutta kukapa sitä väittämään, etteikö lempisarjojen katsominen näin talven pakkasilla ole sitä parasta puuhaa. Showtime!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti